Pelisäännöistä tukea työyhteisön toimintakuttuurille

Työelämässä yksi tavallisimpia haasteita on saada työyhteisöt, tiimit ja niiden jäsenet noudattamaan yhteisiä pelisääntöjä. Yksittäisen työntekijän omat yksilölähtöiset tarpeet ja piilotavoitteet ajavat helposti työyhteisön kokonaisedun edelle, ja moni alkaa ajatella, että tiimin pelisäännöt eivät oikeastaan koske heitä. Aina löytyy myös niitä, jotka eivät ole ymmärtäneet pelisääntöjä ja niiden tarkoitusta tai jopa niitä, jotka eivät ole pelisäännöistä kuulleetkaan. Jos yhdelle tiimin jäsenelle sallitaan pelisääntöjen rikkominen, toinen alkaa miettiä, miksi hänen pitäisi niitä noudattaa, kun muutkaan eivät niin tee.

En malta olla tässä yhteydessä toteamatta, että nyt koko Euroopassa kärsitään siitä, että EU:ssa aikoinaan tehtyjä sopimuksia ja pelisääntöjä ei ole noudatettu ja kaiken lisäksi on katsottu läpi sormien pelisääntöjen rikkomista, jolloin ne luonnollisesti ovat menettäneet merkityksensä. Tällainen käyttäytyminen – tapahtuupa se millaisessa yhteisössä tahansa, johtaa lopulta pelisääntöjen murenemiseen, jolloin jokainen perustelee omia rikkomuksiaan toisten epäreilulla ja sääntöjä rikkovalla toiminnalla. Tämän seurauksena (työ)yhteisöissä usein käynnistyy toisten syyttely ja suukopu. Tällaista näytelmää seuraamme nyt EU-tasollakin; samaa ilmiötä olen havainnut monissa työyhteisöissä.

Kun pelisääntöjä tehdään, ne on syytä tehdä kirjallisesti ja samalla on sovittava siitä, miten niiden rikkomiseen puututaan, ja miten niitä tarvittaessa arvioidaan, tarkistetaan ja muutetaan. Pelisääntöjen noudattamisen valvonta kuuluu jokaiselle, se ei ole yksin esimiehen vastuulla, mutta viime kädessä esimiehelle jää erotuomarin rooli ja pilliin puhaltaminen!

Johtamisvalmentajana korostan, että työyhteisötasolla voi tarvittaessa olla neljänlaisia pelisääntöjä. Ensinnäkin eettisiä pelisääntöjä, arvoja, jotka pitäisi yhdessä avata niin, että kaikki ymmärtävät, mitä ne tarkoittavat omassa työyhteisössä ja toiminnassa. Toinen ryhmä pelisääntöjä ovat työkäytäntöihin ja työjärjestelyihin kuuluvat pelisäännöt kuten työnjakoon, työaikaan, työvuoroihin, mahdolliseen etätyön tekemiseen ym. työjärjestelyihin liittyvät pelisäännöt. Kolmas ryhmä pelisääntöjä on käyttäytymiseen ja vuorovaikutukseen liittyvät pelisäännöt, jotka saattavat alkaa niin, että ”tervehditään aamulla työkavereita kun tullaan töihin”. Ne voivat myös olla sovittuja käytäntöjä työyhteisön palavereiden pitämisestä ja niihin liittyvistä käytännöistä. Viimeinen ryhmä pelisääntöjä ovat kriisi- ja poikkeustilanteisiin liittyvät pelisäännöt, joita työn ja työyhteisön luonteesta johtuen voidaan tarvita, ja siksi ne on hyvä olla etukäteen määriteltyinä.

Yhdessä laadittujen/läpikäytyjen pelisääntöjen idea on siinä, että niiden tarkoitus on tukea työyhteisön pysyttäytymistä työn maailmassa perustehtävän äärellä. Ne toimivat myös esimiehen puuttumisen tukena silloin kun niiden vastaista epäsuotavaa toimintaa esiintyy. Niitä ei voi olla mappikaupalla, vaan vain olennaiset asiat tulee kirjata työyhteisön pelisäännöiksi. Ne eivät takaa järkevää ammatillista toimintaa ja käyttäytymistä, mutta aikaa myöten se, että niiden noudattamisesta huolehditaan jämäkästi, muuttaa pikkuhiljaa toimintakulttuuria tavoiteltuun suuntaan. Usein se tarkoittaa, että samoista asioista pitää muistuttaa jatkuvasti, aikuisia ihmisiä!!

 

Tilaa Blogi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Puhelin:
050 545 3145

Toimisto:
Mannilantie 44 A, 2. krs., 04400 Järvenpää

Postiosoite:
Pellonkulmantie 12 E 30, 04430 Järvenpää

Sähköposti:
info(at)yhteisovoima.fi

Jaa tämä sivu