Tag

kulttuuri

Työhyvinvointi

Työkavereiden kanssa vietetty päivä on arvokas

Kollegoiden näkeminen, yhteinen puhe ja yhteishengen luominen on tärkeää töiden sujumisen ja työntekijöiden yhteistyön sekä työhön ja työpaikkaan sitoutumisen ja siellä viihtymisen ja myös jaksamisenkin kannalta. Hyvän yrityskulttuurin rakentuminenkin tapahtuu yhteisissä kohtaamisissa ja keskusteluissa. Siksi työnantajan kannattaa nähdä vaivaa yhteisten hetkien luomiseksi.

Miten ylläpidetään työyhteisön liimaa, silloin kun töitä tehdään etänä ja maantieteellisestikin kaukana toisistaan? Meillä Isännöintiliitossa asutaan ja tehdään töitä ympäri maata, esimerkiksi eri puolilla Uuttamaata sekä lisäksi Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa ja osa-aikaisesti myös Lapissa. Pitkät fyysiset välimatkat ja yhteistyöskentely pääosin Teamsillä ja muilla digitaalisilla välineillä voivat olla haaste työpaikan yhteishengelle ja kollegojen väliselle yhteistyölle.

Yksi konkreettinen keino meidän työpaikan yhteishengen luomiseen ja ylläpitämiseen on työyhteisöpäivä kerran kuukaudessa. Työyhteisöpäivänä on työnantajalta vahva suositus osallistua paikan päällä. Perustellusta syystä kuten esimerkiksi flunssaisuus tai muut esihenkilön kanssa sovitut henkilökohtaiset tai perhesyyt voivat olla peruste osallistua työyhteisöpäivään etäyhteydellä.

Työyhteisöpäivät ovat meille keino hybridityöskentelyn aikana pitää yllä työyhteisön yhteishenkeä ja tarjota paikka ja aika käydä tärkeimpiä yhteisiä asioita kasvotusten läpi. Työyhteisöpäivässä jokainen voi tuntea olevansa arvostettu työyhteisön jäsen. Päivä on merkityksellinen myös kollegoiden väliselle yhdessä tekemiselle, kun edes kerran kuukaudessa tavataan kasvokkain. Se on myös erikoispäivä muiden arkisten työpäivien lomassa. Jotain extraa ja mukavaa.

Työyhteisöpäivämme alkavat yhteisellä aamiaisella, jonka valmistamisesta vuorotellen vastaavat yksiköt. Täten päivä tarjoaa yksiköidenkin yhteiseen tekemiseen muista arkisista asioista poikkeavan tavan. Aamiaisella on voitu myös tarjoiltavan keinoin onnitella kollegaa täyden kymmenen palvelusvuosista ja hyvästellä hetkeksi perhevapaalle jäävä työkaveri. Jokainen aamupala on vähän omanlaisensa: alkuvuonna voi olla esimerkiksi terveyspainotteisempi ja toinen esimerkiksi aamiaisen ja baby showerin yhdistelmä. Aamiaisen lomassa vaihdamme kuulumisia ja käymme läpi keskeisimmät ajankohtaiset asiat tekemisittäin ja yksiköittäin.

Työyhteisöpäivät tarjoaa mahdollisuuden lounastreffeille kollegoiden kesken. Kvartaaleittain yhden työyhteisöpäivän iltapäivinä on projektikarnevaalit, johon voi varata ajan oman projektin esittelyyn tai yhteistyöstöön.

Myös meidän yhteiset liikkatunnit lajikokeilujen parissa ovat joinain työyhteisöpäivinä päivän päätteeksi. Työyhteisöpäivistä onkin tullut tärkeä osa työyhteisömme yhdessä tekemistä ja se tarjoaa myös johtamiselle ajan ja paikan.

 

Yhteinen puhe lisää yhteistä ymmärrystä

Yhteinen (työ)hyvinvointipuhe on myös tärkeää ja jaksamisasioita haasteineen on tärkeää yhdessä sanoittaa.  Olemme järjestäneet työhyvinvointi-iltapäiviä aikaisemmin säännöllisesti kvartaaleittain ja nyt tarpeen mukaan. Työhyvinvointi-iltapäivien sisällöstä on vastannut flow-ryhmämme, joka koostuu työsuojeluvaltuutetusta varavaltuutettuineen ja työsuojelupäälliköstä. Iltapäiviin valmistautuminen on lisännyt myös työpaikan virallisissa työsuojelurooleissa toimiville ajan perehtyä syvällisemmin johonkin työhyvinvointiteemaan, sillä keskustelua on alustanut usein joku flowlainen tai joku muu asiasta kiinnostunut työntekijä.

Alustuksen jälkeen olemme keskustelleet aiheesta. Aihepiirit ovat vaihdelleet armollisuudesta itselle, luottamuksen rakentamisesta ja rakentumisesta työyhteisöstä, esiintymisjännityksestä ja perinteisemmistä jaksamisaiheista. Keskustelu työhyvinvointi-iltapäivissä on ollut avointa ja vilkasta vaikkakin ne on pidetty täysin Teamsillä tai hybridinä. Moni on halunnut jakaa kollegoille omia kokemuksiaan ja näkemyksiään.

Työhyvinvointi-iltapäivät ovat työpaikkamme työhyvinvointitekemistä, joka laajentaa jokaisen erikseen ja yhteistä ymmärrystä työhyvinvoinnin, jaksamisen ja työssä viihtymisen aihepiireistä. Ne ovat myös tarjonneet oivalluksia ja keskinäisen luottamuksen ja ymmärryksen jakamista sekä antanut mahdollisuuden tutustua syvällisemmin työkavereihin, ja sitä kautta ymmärtää paremmin kanssatyöskentelijää.

Lue lisää
Vastuullinen johtaminen

Työpaikan kulttuuri rakentuu ihmisistä ja päätöksistä

Kun rekrytoin uutta osaajaa, mietin toki hänen osaamistaan mutta yhä enemmän häntä ihmisenä. Millainen kollega, tiimin ja työyhteisön jäsen hän olisi? Entä johdettava? Mitä hän toisi työyhteisöömme ja miten hän sopisi joukkoon? Millaisella asenteella hän asioihin suhtautuu?

Johtaminen ja esihenkilötyö, työhyvinvointi ja viihtyminen ja yrityskulttuuri nähdään meillä Isännöintiliitossa jatkuvan kehittämisen kohteina. Tärkeää on myös henkilöstön kehittäminen ihmisiä ja osaajina.

Työpaikan kulttuuri rakentuu päätöksistä, mutta myös orgaanisesti arjessa. Avointa, keskustelevaa ja luottamuksellista kulttuuria pystytetään ja ylläpidetään kaikki yhdessä.

Parhaimmillaan työyhteisön välisellä jatkuvalla dialogilla ja osallistamisella parannetaan työyhteisön käytänteitä ja kulttuuria. Meillä Isännöintiliitossa on kirjattu työnantajalupauksemme ja yrityskulttuuri (katso alla). Kulttuurikirjaus ei ole johdon toive, vaan henkilöstön yhdessä kirjaama. Sitä hyödynnetään meillä rekrytoinneissa ja uusien osaajien perehdytyksessä

Tarvitaan myös johdon sitoutumista kulttuurin rakentamiseen ja sen rakentumista edistäviä päätöksiä. Parhaita työpaikkoja (Great Place to Work -tutkimus) on tietoisesti pystytetty. Hyvä työnantajuus ei ole siis sattumaa vaan johdon arvovalinta.

Hyvä työkulttuuri tukee hyvää johtajuutta. Innostava kulttuuri tuottaa inhimillistä pääomaa (osaaminen, ammattitaito, into, yhteisöllisyys ja tuotantokyky). Ihmiset ovat tärkein strateginen investointi ja kilpailuetu. Se edellyttää uudenlaisia johtamistaitoja ja panostuksia hyvään työpaikan kulttuuriin.

 

Hyvä työpaikka innostaa ja lisää osaamista

Hyvä työpaikan kulttuuri tukee jaksamista ja viihtymistä työssä. Merkityksellisyys ja innostavuus, johtamisen oikeudenmukaisuutta ja kulttuurin moniarvoisuus ovat yhä tärkeämpiä tekijöitä monelle työssä.

Panostukset työpaikan hyvään kulttuuriin on selvitysten mukaan merkittävä tuotantotekijä ja jopa ratkaiseva tekijä organisaation menestykselle. Tuottavuus kehittyy, kun johtaminen ja esihenkilötyö, toimintakulttuuri, osaaminen ja prosessit tukevat saumattomasti toisiaan sekä kun tiimit toimivat yhdessä toistensa vahvuuksia hyödyntäen.

Oikeanlainen kulttuuri myös tukee esihenkilöitä kehittymään hyviksi johtajiksi ja tuo johtamiseen tavoitteellisuutta. Se on johtamisen käytäntöjen kehittämistä. Yksinkertaistetusti kulttuuri on sitä, miten organisaatiossa on tapana toimia.

Mielekkään työkulttuurin rakennusaineet:

  • Valitseminen: Rekrytoidaan oikeanlaiset ihmiset, joilla on kyky kasvaa organisaation mukana.
  • Innostaminen: Kukin näkee oman työn merkityksen yhteisten tavoitteiden kannalta. Rohkaistaan toimimaan yhdessä.
  • Viestiminen: Jaetaan jatkuvasti tietoa. Johto viestii esimerkillään avoimesti.
  • Kuunteleminen: Johto tekee itsestään helposti lähestyttävän ja rohkaisee henkilöstöä dialogiin.
  • Kiittäminen ja juhlistaminen: Luodaan huomioinnin kulttuuria sekä palkitaan hyvästä työstä ja ylimääräisistä ponnisteluista. Juhlistetaan yhteisiä saavutuksia vahvistaen menestyksen kulttuuria.
  • Kehittyminen: Luodaan jatkuvan oppimisen kulttuuri, jossa voi kehittyä ammatillisesti ja ihmisinä.
  • Välittäminen: Vastataan tarpeisiin työn ja muun elämän tasapainottamiseksi.
  • Jakaminen: Yhteisten ponnistelujen tulokset jaetaan anteliaasti ja reilusti myös ympäröivään yhteiskuntaan.

Hyvän työpaikan kulttuuri ei tupsahda itsestään, vaan sitä rakennetaan ja vaalitaan tietoisesti ja yhdessä!

**
Tämän kirjoituksen inspiraation lähteinä olivat muun muassa:

  • Hsieh Tony, Delivering Happiness, Business Plus, England, 2010
  • Järvinen Kati, Työn mielekkyyden johtaminen: Käytännön opas, Talentum Media Oy, Print Best Viro, 2014
  • Kaijala Markku ja Tolvanen Riitta, Henkilöstö – Strateginen investointi, Kauppakamari, Printon Viro, 2020
  • Koipijärvi Terhi ja Kuvaja Sari, Yritysvastuu 2.0. – Johtamisen uusi normaali, Toinen uudistettu painos, Kauppakamari, Printon Viro, 2020
  • Ristikangas Vesa ja Ristikangas Marjo-Riitta, Valmentava johtajuus, Alma Talent, 2018
  • Rossi Asta Kulttuuristrategia 2, Kauppakamari, 2015
Lue lisää