Tag

Esimiestyö

Muutoksen johtaminen

Muutoksien vellova maailma haastaa hyvän johtamisen

Koronan tuomien nopeiden muutostarpeiden keskellä johtamisesta on tullut aikaisempaa reagoivampaa. Näin uskallan väittää omastakin kokemuksesta. Johtajuuden jatkuva haaste on ratkoa eteen tupsahtelevia ongelmia tai mahdollistaa muille ratkaisujen avaimet niihin. Samalla pitäisi olla askelia edellä aikaansa ja osata luodata tulevaisuuteen.

Johdon on pystyttävä luotaamaan oman toimialan muutoksia pitkälle ja nähdä muutostrendien liiketoimintaraot. Samalla asiakaskokemuksen merkitys vahvistuu, kun se ei ole enää kilpailuetu vaan välttämättömyys.

Miten johtaa epävarmuuksien ja ennakoimattomuuden sietämistä?

Työelämä ja työntekemisen tavat ovat jo muuttuneet ja muuttuvat koko ajan. Työhyvinvointi ei ole hyvinvoinnin erillinen saareke, vaan elämän ylikuumentuessa tarvitaan elämän eri osasten synkronointia ja kokonaisuuden hallintaa. Tämä tukee huokoisen ja joustavan elämän ja työelämän rakentumista.

Työhyvinvointikysymyksissä haaste on työelämän ja muun elämän nivoutuminen yhä tiiviimmin yhteen: mitä kuuluu työhyvinvointikeskusteluihin ja mikä on ihmiselle hyvin yksityistä?

 

Työntekijäaktivismia ja tunneilmaston johtamista

Erityisesti asiantuntijatyössä on nousussa työntekijäaktivismi ja halu vahvistaa työpaikkademokratiaa. Kuten yhteiskunnassa yleisemminkin, myös työpaikoilla halutaan nähdä johdon päätösten taakse aikaisempaa laajemmin sekä myös kyseenalaistaa tehdyt päätökset ja niihin johtaneet analyysit.

Johdon päätöksistä halutaan keskustella enemmän ja kriittisemmin. Päätökset on perusteltava entistä avoimemmin ja tietoperusteisesti.

Työyhteisöissä on löydettävä rakenteita ja toimintatapoja, jotka tukevat joustavuutta ja ennakoimattomiin muutoksiin vastaamista, mutta jotka myös suojaavat psyykkiseltä ylikuormitukselta ja turvattomuuden tunteelta.

Johtajalta vaaditaan selkää suuntaa ja priorisointia, mutta myös tukea itsensä johtamiseen ja turvallisuuden tunteeseen, empatiaa ja tunteiden johtamista sekä avoimempaa keskustelua. Tämä ei ole etenkään etäaikana helppoa!

Johtaminen on yhä enemmän tunneilmaston, asenteiden ja motivaation johtamista. Iso haaste siinä on työntekijöiden kaipuu suunnitelmalliseen, turvalliseen ja pitkäjänteiseen tekemiseen samalla kun työn tulevaisuus on entistä vaikeammin ennakoitavaa, alati muuttuvaa ja monimutkaisempaa.

**

Tämän kirjoituksen inspiraation lähteinä olivat muun muassa:

Teos: Hanna-Riikka Heikkilä, ”Imatra”, 2012

Lue lisää
Yleinen

Miksi Teams-maratoneissa nuutuu?

Korona-ajan työnteko pääosin kotitoimistolla tuntuu jatkuvalta Teams-maratonilta. Kun spontaaneja kohtaamisia työarjessa ei ole, pitää kaikkeen varata Teams-palaveriaika. Päivät kuluvat Teams-palaverista toiseen, jossa täytyy keskittyä enemmän kuin livekohtaamisissa sanattoman viestinnän ollessa vähäistä. Se on raskasta ja uuvuttavaa.

Läppärin ruudulta kollegan tai asiakkaan kasvoilta sanattoman viestinnän tulkinta ei ole helppoa. Isommissa palavereissa sanatonta viestintää ei ole juuri lainkaan.

Tunnustan, minua uuvuttaa ja jopa toisinaan hieman masentaa jatkuva Teams-maraton. Enkä ole ainoa. Eräs tuttu tunnisti saman ja kertoi, että hänestä tuntuu ruudun eri muodoissaan, läppärin tai puhelimen, olevan koko ajan läsnä niin töissä ja vapaalla.

Jatkuva keskittyminen on uuvuttavaa: Mitä hän oikein sanoikaan? Keskustelun seuraaminen vaatii jatkuvaa tarkkaavaisuutta ja ajatuskin helpommin karkailee. Puheenvuoron saaminen on vaikeaa erityisesti niin ettei puhu kenenkään päälle. Käsi ylös -toiminto ei aina auta. Palaverien veto etäyhteyksin vaatii myös palaverin koollekutsujalta fasilitaattorin taitoja.

Teams-puhe vaatii kovempaa äänen käyttöä. Silmätkin rasittuvat. Etäkokoustamisen välissä ei ole siirtymisiä paikasta toiseen, jolloin ei ole aikaa asioiden miettimiselle palaverien ja työtehtävien välissä. Kun palavereissa tulleita asioita ei ehdi kunnolla pohtia omassa mielessään ennen seuraavia kokouksia ja hommia, tulee helpommin unohduksia.

Etäkommunikaatio haastaa myös aivojen jaksamisen. Fysiologisesti 100-prosenttinen etätyö ei täytä aivojen perustarpeita ja se aiheuttaa nuutumista, totesi Mia Koro-Kanerva tämän blogin edellisessä kirjoituksessa.

 

Etätyö haastaa erityisesti esimiesten jaksamisen

Täyden etätyö-ajan on todettu rasittavan erityisesti esimiehiä. Tämänkin tunnistan. Vaikka asiantuntijatyössä yhä enemmän vaaditaan itseohjautuvuutta ja oman työn hallintaa, ei se tarkoita, että esihenkilö voisi jättää alaisensa oman onnensa nojaan. Itseohjautuvuuteen on annettava välineet ja pohja toteuttaa sitä.

Kun luonnollisia arjen kohtaamisia ei ole, on hyvä olla jatkuvasti yhteydessä alaisiin kysyäkseen mitä kuuluu ja miten menee.  Vaikka esihenkilöstä tuntuu, että päivittäin tukee ja on yhteyksissä tiimiläisiin, voivat he kuitenkin kokea sen riittämättömäksi.

Jotkut saattavat myös ajattella, etteivät halua turhaan rasittaa esihenkilöään omilla asioillaan. Kun kasvotustenkin uupumuksen tunnistaminen on vaikeaa, on se Teamsillä ja puhelimella hyvin vaikeaa. Tunteiden osoittaminen toiselle ei ole etänä ainakaan helpompaa.

Kun nopeaa korona-ajan vaativaa muutosta johdetaan etänä, on se tavallista raskaampaa. Kuinka etäyhteyksin motivoida ja sitouttaa henkilöstöä tarvittaviin uudistuksiin ja toimintatapojen viilauksiin? Kuinka ylläpitää hyvää yhteishenkeä ja organisaatiokulttuuria? Miten voidaan yhdessä etänä innovoida ja kehittää uutta?

Täysin etänä tapahtuva työskentely onkin Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan kuormittavaa erityisesti esihenkilöille. Johtajille ja lähijohdolle etätyö on lisännyt työkuormaa: uudelleen on mietittävä töiden järjestelyyn, tiedonkulkuun ja yhteydenpitoon liittyviä toimintatapoja sekä varmistaa, että työt pysyvät mielekkäinä ja prosessit sujuvina.

Johtaja ja esihenkilö, muistathan huolehtia omasta jaksamisestasi myös Teams-maratonin keskellä!

**

Tämän kirjoituksen inspiraation lähteitä olivat muun muassa:

Teos: Jamilla Heiskanen, Roihu 2020

Lue lisää